Onnellisuus löytyy itsestä, ei suorittamalla

Täällä ruudun toisella puolella ja meidän blogissakin on pohdittu paljon onnellisuutta eri näkökulmista. Onnellisuudesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puhutaan nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin. Lehdet ja blogit pursuilevat vinkkejä kuinka kehittää itseään eri osa-alueilla tai kuinka tulla onnellisemmaksi.

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen kiteytti asian muistaakseni Iltalehdestä lukemassani artikkelissa aikanaan hyvin.

”Elämä vaatii meiltä koko ajan yhä enemmän. Meihin on istutettu puutteellisuuden, riittämättömyyden siemen. Kohtuus ei tunnu riittävän.”

Pitäisi kuntoilla, joogata, meditoida, nukkua hyvin, syödä puhdasta luomuruokaa, opiskella, tehdä täyspäiväisesti töitä, olla läsnä, rentoutua, kuunnella podcasteja juostessa tai samalla, kun siivoaa, matkustaa, kokeilla joka päivä jotain uutta, tehdä hyväntekeväisyyttä ja olla kiitollinen kaikesta. Kun saa raksin ruutuun joka kohdasta, voi todeta olevansa kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva, onnellinen ihminen. Nämä kaikki edellä mainitsemani asiat voivat lisätä onnellisuutta elämässä, mutta eivät silloin, kun niitä PITÄISI tehdä. Itsensä kehittäminen ja itsestään huolehtiminen ovat tärkeitä asioita, mutta niiden pitää antaa enemmän kuin ne ottavat. Itsensä kehittämisestä ei pidä tulla suorittamista. Joogaaminen ei tee ihmisestä onnellista, jos joogaa suorittaa vain asanasta toiseen. Vaikka opettelisi uutta joka päivä, mutta ei nauti siitä, se ei tee ihmisestä onnellista.

Ojanen kertoi jutussa, että 70-luvulla hyvä elämä mitattiin tyytyväisyydellä. Vasta 90-luvulla onnellisuudesta tuli trendisana. Enkä ihmettele. Internetin myötä koko maailma on meille avoin. Ihminen on luontaisesti taipuvainen vertailemaan itseään muihin. Jos 70-luvulla omaa elämää verrattiin naapureiden ja lähipiirin elämään, nykyään vertaamme omaa elämäämme koko maailman ihmisten elämiin. Ei ole ihme, että välillä tuntuu onnellisuuden olevan tavoittamattomissa.

Kreikkalaisen filosofin Epikuroksen mielestä tasapaino ja kohtuullisuus loivat tilaa onnellisuudelle. Yksi hänen elämänohjeistaan oli: ”Se, joka ei ole tyytyväinen vähään, ei ole tyytyväinen mihinkään.”

Monesti etsimme vielä onnea, vaikka eläisimme jo onnellista elämää. Filosofi Demokritoksen mukaan onnellinen ei sure mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. Siksi onkin välillä hyvä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea elämässä jo on.

Onnellisuus alkaa itsestä, ei pudotetuista kiloista, arvostetusta työpaikasta tai ihanasta ihmissuhteesta. Onnellisuus on läsnä oloa, oppimista, elämän virrassa kulkemista, antautumista, flow-tilaa, muutosten hyväksymistä, irti päästämistä ja pienistä asioista nauttimista.

Mikä on sinulle onnellisuutta? Mitä hyvää elämässäsi jo on, mistä olet onnellinen?

Mukavaa sunnuntaita, Elina