Aknen kynsissä

Suolasaippua

Onhan niitä paljon pahempiakin sairauksia olemassa, kun tämä mokoma, paiseita pääosin kasvoihin kehittävä vitsaus. Eipä sillä, että tämä kaiken kaatava asia olisi. Haluaisin herättää keskustelua, että miten te muut suhtaudutte asiaan? Te, joilla on vastaavia tai vastaavantyyppisiä iho-onglemia? Tai sitten jotakin muita juttuja kasvoissanne tai kropassanne, jotka voisi aiheuttaa esim. samankaltaisia sosiaalisia ongelmia. Vai onko nämä ainoastaan oman pään sisäisiä juttuja? :)

Monen monet lääkekuurit kiskoneena voin sanoa, että mikäs pahan tappais. Useasti vaivan kanssa ihotautilääkärin vastaanotolla on tullut piipahdettua. Ei lähtenyt Roaccutanilla tai muilla vahvoilla lääkkeillä akne minulta. Minulle on määrätty lukuisia erilaisia paikallisia voiteita kasvoihin. Niillä voiteilla ei ole tapahtunut mitään muuta, kun lähtenyt värit tyynyliinoista, lakanoista ja pyyhkeistä. Vaikka kuinka olen suojannut kyseisiä alueita. Pitäisi jotenkin leijua ilmassa, eikä koskettaa mihinkään, kun niitä rasvoja käyttää. Nämä lääkekokeilut olen viimein ymmärtänyt jättää. Reilu viisi vuotta sitten söin ihooni viimeksi lääkekuurin. Sen jälkeen olen koettanut erilaisilla ruokavalioilla,vitamiineilla ja luontaisilla hoidoilla saada aknea kuriin. Täysin kuriin en ole vielä saanut. 

Huono iho siis hankaloittaa elämää monissa sosiaalisissa tilanteissa. Se vaikuttaa väistämättä itsetuntoon. Joillain enemmän, joillain vähemmän.

Useasti olen miettinyt sitä miten olla vakuuttava jossain tapaamisessa, kuten tärkeässä työpalaverissa tai vaikka työhaastattelussa. Tai sitten ihan vaikka treffeillä. Kyllä se saattaa vähän vaikuttaa, jos patteja naamassa, jota ei edes meikillä pysty peittämään.

Eihän se haastattelija tai neuvottelukumppani sitä ymmärrä, että minkälaista taistoa ihminen voi ihonsa kanssa käydä. Eikä varmaan sekään auta siinä, kun naama ruvella ajattelet, olis toikin paise voinut tulla vaikka huomenna pärstään. Eikä hän ymmärrä sitäkään, että olen oppinut arvostamaan itsessäni montaa muuta kohtaa, koska ihoni on ajoittain, no ihan kamala. Hiuksistani ja pepustani ainakin pidän paljon. Mitäpä joku tuumaisi, kun haet asiakaspalvelutyötä ja olet pahimman aknepuuskan kourissa ja sanot, että mulla on kyllä tosi kiva perse, itse ainakin arvostan sitä. Eihän niitä tuotteita sillä perseellä myydä. Kyllä se asiakaskin ensimmäisenä kasvot näkee. Ainakin niin toivon. 

Koskaan, eikä missään tilanteessa ei voi etukäteen ennustaa, että millon niitä paiseita ilmestyy ja milloin sitten taas pääsee helpommalla. Jotkin tutkimukset on osoittanut aknen suureksi aiheuttajaksi stressin. Ehkä osittain ruokavalionkin. Pelkkää stressiä en itse allekirjoita. Mulla on ollut aknea, oli stressiä taikka ei. Melkein laittaisin ruoan ja kosmetiikan lisäaineet ja hormonihäiritsijät osatekijöiksi.

Minulla tämä riemu repesi, kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn. Sitä ennen oli pysynyt jotenkin aisoissa, lukuun ottamatta raskausaikoja tai muita hormonaalisia heilahteluja. Tuolta jostain lääkärikeskuksen sivuilta luin, että akne voi kestää pahimmassa tapauksessa eläkeikään saakka. Siis mitä hittoo?

Tulipa vielä semmoinenkin kerta tässä mieleeni. Olin juuri saanut esikoiseni ja työntelin häntä vaunuissa ulkona. Naapurin tyttö kysyi minulta, että ”Miks sun naama näyttää tolta?” Minä siihen sitten jotain mumisemaan hätäpäissään, kun olin puulla päähän lyöty moisesta kysymyksestä. Niinpä naapurin tyttö sai käsityksen, että naamani näytti siltä sen takia, kun olin saanut lapsen :D Sen jälkeen olen vähemmän selitellyt akneani, ainakaan alakouluikäisille :D

Tämä tuote par'aikaa testauksessa. Ovat kovasti kehuneet aknen hoidossa.

Tulossa postausta ihonhoidosta luomusti. Uusimmasta testaamastani tuotteesta myös akneihon hoitoon pitäisi saada apu :)

<3 Heli <3