Hyggeillään

Ensimmäistä kertaa sanan ”hyggeily” kuulin, kun muutama vuosi sitten katsoin vahingossa jotakin tanskalaista askartelu (hyggeily) - ohjelmaa. Äijä vaan askarteli ja sitten ohjelman päätteeksi hiipi hyggeilemään tunnelmallisessa talossa tunnelmallisine tunnetiloineen.

Ajattelin, että ei hitto. Kellä on aikaa tuommoiseen? Aattelin myös, että kyllä on sekopäisen rento meininki tai sitten niiden ei tartte Tanskassa tehdä töitä ollenkaan. Ajatukset asian suhteen on kuitenkin muuttunut tässä parissa vuodessa. Tajusin kyllä, kun aloin tarkemmin miettiä, että ainahan mäkin olen osannut hyggeillä, jollain tapaa. Termi oli vaan vieras ja hauska.

Nyt, jos milloin mullakin on ollut hyvää aikaa hyggeilyyn. Lapsikatrasta ei enää paljon kotona näy. Olen luultavasti keski-iän korvilla, vaikka en itse sitä myönnäkään. Siitäkin ollaan niin montaa eri mieltä, että milloin alkaa keski-ikä. Niin siis hyvä ikä hyggeilylle. Tai pitäisi olla.

Mitä se hyggeily sitten on? Se on tietoista hyvänolon tuottamista itselleen. Se auttaa jaksamaan. Hyggeilyä voi tehdä myös kesällä, tietty. Sopii mun mielestä erinomaisesti tähän talviaikaan, voi harjoittaa myös ystävien kanssa.

Mulle se on semmosta rentoilua ja mielekästä puuhastelua. Voin iltaisin käpertyä lämpimän viltin alle tunnelmallisessa valaistuksessa. Ehkä puikot heiluu, ehkä luen kirjaa tai lehtiä. Ehkä kehittelen keittiössä uusia pöperöitä. Liikkuvana ihmisenä urheilen aamuisin, mielellään. Jää illalla paremmin aikaa hyggeilyyn. Silloin ei illalla aiheuta niin kaameeta kriisiä kropalle, jos urheilun hoitaa aamulla alta pois. Kropan rauhoittuminen on sitten hieman hankalampaa, jos on illalla treenannut, ainakin mulla. Enkä halua enää enempää tinkiä yöunistani, kun vähän univammanen olen. Siitähän olikin aiemmin juttua :)

Laulaja Erin kertoi jossakin radiohaastattelussa hyggeilevänsä siivoten. Täytyy siis tykätä siivoamisesta, että sitä voi kutsua hyggeilyks. Tosin hänellä oli siinä skumppalasi kehissä ja ystäväkin messissä, niin äkkiähän se muuttuu hyggeilyks :)

Mahtia joka tapauksessa, että hyggeily- termi on näiden suomalaisten kotoilujen ja muiden rentoutumiseen viittaavien termien kärkeen singahtanut myöskin täällä. Jossain lehtiotsikossa oli äskettäin, että kiire meni pois muodista. Mä niin tykkään tästä rennosta trendistä. Toisaalta mikä estäis tekemästä töitä hyggeillen? :D Kunhan työt tulis tehtyä, tietty.

Oon sitä mieltä, että parhaiten hyggeilyn klaaraa lemmikit ja teinit, ainakin useimmat. Meidän kääpiö- koiruus hakeutuu välittömästi viltin alle, kun sellainen ilmestyy näköpiiriin. Mikäli viltti ei asetu hänen päällensä, niin se aiheuttaa jonkun verran protestia, murinaa ja sen semmoista :D

Miten sä hyggeilet?

Rentoa viikonloppua!

<3  Heli <3