Ihana, kamala vuosi 2018

"Takapihan" rauhoittavaa maisemaa ja sininen hetki 💙

Olen ylityöllistänyt itseni, niinpä kirjoittelut jää. Eikä ehdi pöytälaatikko- tekstejäkään julkaista. Kiireistä on ollut. Viimeksi olen tänne blogiin avautunut elokuussa työn vähyydestä. Tiesin, että siitä on hyötyä. Sitä saa mitä tilaa. Tilasin töitä, sain töitä. Jokuhan siitäkin kirjoituksesta mielensä pahoitti. Pääasiassa sain kuitenkin ymmärrystä ja työkuvioita osakseni, mikä on ihan tosi jees. Useaan otteeseen tekstissä mainitsin kyllä, että ei ole aikeita luovuttaa, enkä ole luovuttanut. 

Sydämessäni tiedän, että teen oikeita asioita ja ratkaisuja just nyt työrintamalla ja niissä pysyn. Piste. Tykkäsi ihmiset mun jutuista taikka ei.

Minulla on ollut siis ihan mukavasti töitä. Kakkostyötä on saanut tehdä ehkä vähän enemmän, kun ykköstyötä eli niitä oman yrityksen duuneja. Joka päivä olen muistanut olla kiitollinen siitä, kun on töitä ja saan tehdä sitä mitä rakastan.

Tästä vuodesta piti hieman kirjoitella. Mitä nyt olen ympärillä aistinut, nähnyt ja kuullut niin vuosi 2018 ei ole ollut helppo oikein kellekään. On jotenkin ihan jäätävät energiat jyllännyt.

Tässä työn teon ohella on elämä heitellyt pikkusen kapuloita rattaisiin, kuten elämällä tapana on. Nyt ne on vaan tuntunut liian isoilta kapuloilta. Jälleen olen kääntänyt katseen itseeni ja peiliin. Mietin usein, että olenko niin ääripään tyyppi, että koen voimakkaasti nämä elämän muutokset. Tässä on ollut nyt vähän kaikenlaista, niin kait vois asian ilmaista. Vuoron perään on jokainen osanen minussa ja elämässäni ollut kriisissä tänä vuonna. Ei se mitään. Se kuuluu elämään. Vuosi 2017 olikin vähän loivempi. Mitä nyt parin tutkinnon suorittamista oli työn alla ja sen semmosta. Elän vaan todella vahvasti nämä muutokset. Sen myös omalta osaltani myönnän, että onhan niitä muutoksia piisannut. Välillä se uuvuttaa ihan totaalisesti, kun pitää mennä läpi kaikki niin täydellä tunteella. Toisaalta itsehän nämä polut valitaan mitä tallataan, eikä luonteelleni missään tapauksessa sovi suora ja helppo polku. Mähän kuolisin tylsyyteen. Ei siis tällä luonteella sellaista. Sujuvasti on siis otettu vastaan mitä tämä vuosi antoi. Myönnän senkin, että nyt on takki totaalisen tyhjä. En palaudu muutaman päivän vapailla työputkistani, joten olen ihan merkkaillut oikeita vapaita kalenteriin tulevaisuuteen. Pysyn niissä. Lomakin on näköpiirissä. Aivan mahtavaa 💗

Joulun alla kauppakeskus Kampin valoloistoa 😍

Tilaan hieman loivempaa vuotta ensi vuodeksi. Pyydän myös vielä lisää älyä bisnekseen ja ihania uusia juttuja elämääni. Tiedän, että niitä on tulossa.  Aikaa ystäville ja rakkaille ihmisille. Jonkunlaisia lupauksia annan myös. En aio ottaa näistä kuitenkaan stressiä. Nämä on helppo toteuttaa, koska olen jo niin pitkään niitä toteuttanut 😁💖

Lupaan sanoa useammin EI ja vastaavasti myös KYLLÄ, jos sydän niin sanoo. Eli lupaan kuunnella vielä enemmän sydäntäni, mikäli se nyt on mahdollista.

Lupaan kiinnittää huomiota enemmän itsestäni huolehtimiseen ja hengaamiseen itseni kanssa. Olen jonkin tovin haaveillut mää- matkasta, ehkäpä sekin järjestyy. Tavalla tai toisella. 

Mitä sä haluat ensi vuodelta?

Tässä bongasin vanhan konstin. Joku oli somessa jakanut. Tästä klikkaamalla löydät ohjeet. Luultavasti teen sen tässä vielä ennen vuoden vaihdetta. Poltan paperin, johon olen kirjoittanut kaikki tämän vuoden taakse jätettävät kokemukset. Olen niistä oppini ammentanut. Lisäksi kirjoitan kirjeen itselleni vuoden päähän; mitä silloin teen ja missä olen. Katsotaan osuuko nappiin. 

Kiitos vuosi 2018. Tervetuloa uusi vuosi 2019 😊

Ihanaa ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille!

Terkkusin, Heli

Kalevaisesta jäsenkorjauksesta on apua moneen vaivaan

Kun ensimmäisen kuulin Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, mieleeni tulivat shamaanit. Ajattelin sen olevan jotakin mystistä. Jotain poppamiesloitsuja.

Moni tuttuni oli kertonut saaneen paljon apua erilaisiin ongelmiin Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Olin iloinen, kun Riikka ehdotti, että pääsisin hänelle testiasiakkaaksi.

Kalevalainen jäsenkorjaus on tieteellisesti tutkittu, määrämuotoinen, perinteeseen tukeutuva, käsillä tehtävä, kudoksia kunnioittava hoitomuoto. Koko keholle tehtynä hoito parantaa liikkuvuutta, vaikuttaa lihaksia ja kalvorakenteita rentouttavasti elvyttäen samalla erilaisten kudosten ja aineenvaihduntajärjestelmien sekä hermojen toimintaa.

Hoito alkaa kehon kartoituksella. Täytetään kaavake, johon merkitään kropan ongelmakohtia, kuten missä tuntee kipua tai puutumista. Kalevalainen jäsenkorjaaja katsoo seisoma-asentosi ja tekee muistiinpanoja.

Sen jälkeen alkaa hauskin osuus. Jäsenkorjaaja painelee ja liikuttelee ensin jalkoja, siitä siirrytään ylöspäin.

Hoito ei ollut yhtään sitä mitä odotin. Hoidossa käsitellään koko tuki- ja liikuntaelimistö jalkapohjista kallonpohjaan saakka.

Kun perinteisessä hieronnassa hierotaan kipeitä paikkoja auki, kalevaisessa jäsenkorjauksessa korjataan vikoja kokonaisvaltaisesti ja tutkitaan perin pohjin, mistä ongelmat johtuvat.

Minun sääreni olivat aivan tukossa, enkä ollut edes tiedostanut asiaa. Olin vain oppinut elämään niiden kanssa.

Kun tuki- ja liikuntaelimistö on tasapainossa, se poistaa lihaksista jännitystä, vapauttaa kalvorakententeita ja parantaa nivelien liikkuvuutta.

Hoito oli erittäin rentouttava. Välillä jalkoja hoidettaessa minua kutitti päänahasta, mutta se on kuulema normaalia. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen nukahdin kotona sohvalle ja heräsin vasta seuraavana aamuna.

Riikka hoiti minua kolmen kerran sarjahoitona. Ensimmäiset kaksi tapaamista olivat kuukauden sisään ja kolmas oli kuukauden jälkeen ensimmäisistä hoitokerroista.

Pohkeeni saatiin hoitojen aikana auki. Voin kertoa, että sen huomaa, kun pohkeet eivät ole täynnä kuonaa.

Olen myös ollut paljon tietoisempi omasta kropastani hoidon jälkeen. Suosittelen!

Tiesitkö, että kalevalaisella jäsenkorjauksella on saatu hyviä hoitotuloksia muun muassa

• Jalkojen erimittaisuuden korjaamisessa
• Kasvukipujen hoidossa
• Eri nivelten, kuten nilkan ja polven virheasentojen korjaamisessa
• Skolioosin hoidossa
• Tenniskyynäsrpään ja rannekanavan oireyhtymän hoidossa
• Asentohuimauksen, migreenin ja erityyppisten pääkipujen hoidossa
• Vauvojen koliikkikivuissa.

Lähde: Kansanlääkintäseura

Elina

Gua Sha: Näyttää hurjalta, mutta kannattaa kokeilla

Luin ensimmäisen kerran Gua Shasta Petra Korven blogista. Mustelmat näyttivät kamalilta. Olen kuitenkin utelias ihminen. Kun kuulin, että Riikka tekee hoitolassaan Kuusankoskella Gua Sha-hoitoja, minun oli pakko päästä testaamaan.

Gua Sha on vanha kiinalainen hoitotapa. Gua tarkoittaa raapimista ja Sha tarkoittaa mustelmaa. Hoidossa painellaan akupisteitä tai hierotaan öljyttyä ihoa toistuvin vedoin kiinalaisella soppalusikalla. Hoito tuntuu kevyeltä raapimiselta. Yläselkää, kylkiä ja rintalihaksia hierottaessa, ei tuntunut mukavalle, mutta ei se sattunutkaan.

Riikka kertoi koko ajan, mitä hän tekee. Hän aloitti rapsuttelun pohkeista ja eteni aina niskaan asti. Halusin kokeilla myös miltä hoito tuntuu käsissä ja rintalihaksissa. Mielenkiintoinen kokemus, jota kannattaa testata edes kerran elämässä. 😉

Hoidon uskotaan vapauttavan kuonaa kiepeiltä alueilta. Se myös stimuloi verenkiertoa ja auttaa kehoa palautumaan. Selkääni muodostui mustelmista kuvio lapojeni väliin. Se kohta onkin aina jumissa. Hoidon jälkeen oloni oli kevyt ja janoinen. Vessassa sai ravata tavallista tiheämmin.

Nukuin seuraavan yön todella sikeästi. Mustelmat hävisivät muutamassa päivässä.

Jos haluat lukea Gua Shasta lisää käy kurkkaamassa postaus Petran blogista. Videon hoidosta näet täältä.

Riikan hoitohuoneessa pääsee kokeilemaan Gua Sha -hoitoa tarjoushintaan 25 euroa (normaalisti 40 euroa) heinäkuun loppuun asti. Hoito kestää 40-45 minuuttia.

Terkuin, Elina

Onnellisuus löytyy itsestä, ei suorittamalla

Täällä ruudun toisella puolella ja meidän blogissakin on pohdittu paljon onnellisuutta eri näkökulmista. Onnellisuudesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puhutaan nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin. Lehdet ja blogit pursuilevat vinkkejä kuinka kehittää itseään eri osa-alueilla tai kuinka tulla onnellisemmaksi.

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen kiteytti asian muistaakseni Iltalehdestä lukemassani artikkelissa aikanaan hyvin.

”Elämä vaatii meiltä koko ajan yhä enemmän. Meihin on istutettu puutteellisuuden, riittämättömyyden siemen. Kohtuus ei tunnu riittävän.”

Pitäisi kuntoilla, joogata, meditoida, nukkua hyvin, syödä puhdasta luomuruokaa, opiskella, tehdä täyspäiväisesti töitä, olla läsnä, rentoutua, kuunnella podcasteja juostessa tai samalla, kun siivoaa, matkustaa, kokeilla joka päivä jotain uutta, tehdä hyväntekeväisyyttä ja olla kiitollinen kaikesta. Kun saa raksin ruutuun joka kohdasta, voi todeta olevansa kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva, onnellinen ihminen. Nämä kaikki edellä mainitsemani asiat voivat lisätä onnellisuutta elämässä, mutta eivät silloin, kun niitä PITÄISI tehdä. Itsensä kehittäminen ja itsestään huolehtiminen ovat tärkeitä asioita, mutta niiden pitää antaa enemmän kuin ne ottavat. Itsensä kehittämisestä ei pidä tulla suorittamista. Joogaaminen ei tee ihmisestä onnellista, jos joogaa suorittaa vain asanasta toiseen. Vaikka opettelisi uutta joka päivä, mutta ei nauti siitä, se ei tee ihmisestä onnellista.

Ojanen kertoi jutussa, että 70-luvulla hyvä elämä mitattiin tyytyväisyydellä. Vasta 90-luvulla onnellisuudesta tuli trendisana. Enkä ihmettele. Internetin myötä koko maailma on meille avoin. Ihminen on luontaisesti taipuvainen vertailemaan itseään muihin. Jos 70-luvulla omaa elämää verrattiin naapureiden ja lähipiirin elämään, nykyään vertaamme omaa elämäämme koko maailman ihmisten elämiin. Ei ole ihme, että välillä tuntuu onnellisuuden olevan tavoittamattomissa.

Kreikkalaisen filosofin Epikuroksen mielestä tasapaino ja kohtuullisuus loivat tilaa onnellisuudelle. Yksi hänen elämänohjeistaan oli: ”Se, joka ei ole tyytyväinen vähään, ei ole tyytyväinen mihinkään.”

Monesti etsimme vielä onnea, vaikka eläisimme jo onnellista elämää. Filosofi Demokritoksen mukaan onnellinen ei sure mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. Siksi onkin välillä hyvä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea elämässä jo on.

Onnellisuus alkaa itsestä, ei pudotetuista kiloista, arvostetusta työpaikasta tai ihanasta ihmissuhteesta. Onnellisuus on läsnä oloa, oppimista, elämän virrassa kulkemista, antautumista, flow-tilaa, muutosten hyväksymistä, irti päästämistä ja pienistä asioista nauttimista.

Mikä on sinulle onnellisuutta? Mitä hyvää elämässäsi jo on, mistä olet onnellinen?

Mukavaa sunnuntaita, Elina