maanantai 4. marraskuuta 2019

Ehkä - tila



Koulutusmatkalle Ranskaan sanoin kyllä, vaikka olisin enemmin ollut loman tarpeessa. Vaan olipa antoisa matka 🌳🍇

Olen pohdiskellut viime aikoina kuinka helposti me ihmiset jätämme sopimatta asioita tai tapaamisia tai jätämme sopimisen viime tinkaan vapaa-ajalla. Onko elämämme niin täyttä, että ei edes ystäville pysty sanomaan, että ”Joo, kyllä lauantai mulle sopii”.  Olemmeko niin kiireisiä ja itsekeskeisiä nykyisin, että edes ystäville ei ole aikaa? Tai mikä siinä on ongelmana sanoa, että ei mulle sovi. En jaksa tai jotain muuta. Eikö meillä ole rohkeutta sano ei?

Elämme sellaisessa ”ehkä”- tilassa. Siis sanotaan, että ”Ehkä mulle sopii, katsotaan sitten lähempänä”. Miten niin lähempänä? Jätetään myös toisen kalenteri auki, kun ollaan niin ehkä- linjalla. Ihan kuin ei kunnioitettaisi toista, toisen aikaa tai ystävyyttä tai tapaamista (oli nyt kyse ystävyydestä tai muusta tapaamisesta) tarpeeksi, että voisi sopia jotakin. Odotetaanko, että tulee jotakin parempaa eteen juuri sille päivälle. Olisiko helpompi sanoa, että mulle ei nyt käy, eikä käy seuraavaan viiteen viikkoon ja sitten sovittaisi viiden viikon päähän tapaaminen, eikä mitään ehkä- kuvioita?
Se joko sopii tai sitten ei. Johtuuko tämä ilmiö vaan kiireestä, meidän epävarmuudesta vai siitä, että odotetaan vaikka sille lauantaille tai muulle päivälle jotakin mukavampaa juttua, kuin se mitä ystävä tai kamu on ehdotellut?

Tästä samaisesta ilmiöstä kirjoitti myös toimittaja Anna Wilkman Me Naisissa viime viikolla oman näkemyksensä paitsijäämisen pelosta, jota kutsutaan FOMO- ilmiöksi (fear of missing out). Mä tässä pohdiskelen asiaa lisäksi hieman eri kanteilta. En välttämättä laittaisi tuon ilmiön piikkiin kaikkea tätä.

Sama ilmiö toteutuu kyllä valitettavasti myös toisinaan työssä. Pääsääntöisesti pystytään sopimaan tapaamiset. Aina on heitä, jolla tulee jotakin ”parempaa” tekemistä tilalle, vaikka olisi kyse työstä.

Oman ajan arvostus on itsellänikin kasvanut tosi paljon viime vuosina. Luultavasti hektisyys ja ihan vaan se oman ajan tarve sekä palautuminen työstä vaatii sen oman ajan. Ihminen tarvitsee lepoa ja palautumista. Helposti tulee sanottua niin, että tulen jos jaksan. En lupaa mitään. Saatan kuitenkin lähteä tapaamaan frendejä, vaikka olisin väsynyt. Arvostan ystävyydet sen verran korkealle, että en jätä väliin, jos mahis on nähdä, vaikka kuinka kiirettä pitelis. Arvostan myös sen oman ajan korkealle, mutta ystävien kanssa hengatusta ajasta yleensä piristyy ja tulee hyvä mieli. Jos näin ei käy, niin sitten on mahdollisesti väärä jengi ympärillä.
Asia on myös niin, että esim. joidenkin ystävien kanssa tulee sellaisia hiljaisia aikoja, että elämät menee vaan hetkellisesti eri suuntiin. Mikä on ihan ymmärrettävää.

Ihanaa alkanutta marraskuuta. 
Koetetaan jaksaa täällä pimeyden keskellä. Tarpeeksi lepoa ja sopivassa suhteessa kyllää ja eitä 💓

Terkkusin, Heli

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Lomajuttuja


Viime vuoden lomareissulta. Pilvien yllä ✈

Olen siis lomalla 😁

”Olemme tärkeitä, mutta emme korvaamattomia."- teksti on lainattu joltain etelä-suomalaiselta eläinlääkäriltä. Törmäsin jossain kohtaa kesällä tähän tekstiin, kun eläinlääkäri ilmoitti asiakkailleen jäävänsä lomalle. Ajattelin heti, että tuota käytän itsekin. En tiedä, onko hän tuon ihan itse keksinyt, mutta erittäin hyvin sanottu. Asia on just noin. Olimme sitten yrittäjiä taikka palkkatyöntekijöitä, emme me loppujen lopuksi korvaamattomia ole. Itsellemme olemme, joten on erittäin tärkeä levätä ja hoitaa itseään lomailemalla.

Tämä alla oleva teksti kimpoili jo alkukesästä ulos, kun minua rupesi jurppimaan taas vaihteeksi se, että yrittäjä ei saisi lomailla. Ainakin jonkun mielestä. Miksi pitää luoda semmoinen ilmapiiri?

Loma on asia, josta tasaisin väliajoin keskustellaan facebookin laajassa naisyrittäjäryhmässä. Aina joku heittää ilmoille, että pidättekö lomaa ja jos pidätte niin kuinka paljon. Jotkut kehuskelee sillä, että pitävät kaksi päivää kesän aikana vapaata, joku toinen taas täräyttää kunnon lomat kehiin. Jälkimmäinen on minun mieleeni. Itse koetan kovasti kehittää yritystäni siihen suuntaan, että lomailu on mahdollista myös tulevaisuudessa. 

Ja kyllä, siihen tarvitsee todellakin kehitellä suunnitelmaa jo hyvissä ajoin, jos aikoo olla lomalla. Turha odotella aikaa ajatuksella, että: "Mä lomailen sitten, kun on hiljaisempaa". Ei se onnistu. Sillä sitten, kun yrittäjällä on hiljaista, niin sitten ei ole rahaa ja sitten, kun on rahaa, niin ei yleensä ole aikaa. Tuo sittenkun- ajattelu on muutenkin ihan perseestä. Ei ole sittenkun aikaa olemassa. Tästä sitku- touhusta olen kirjoitellut aiemminkin. Linkki siihen postaukseen tässä.

Loma on myös asia, josta olen useasti tämän kesän aikana kuullut suunnasta jos toisestakin, että ”Eihän yrittäjät pidä lomaa”. Ja monet ”korvaamattomat” yrittäjät toitottavat tätä suureen ääneen. Olkoonkin sarkasmia tai mitä tahansa, mut mitähän *****, oikeesti? Miten niin yrittäjällä ei olisi sitä samaa oikeutta pitää lomaa, kuten kaikilla muillakin? Osittain yrittäjä luo itse tuon tilanteen, että ei lomaile. Jos asenne on valmiiksi se, niin niinhän siinä tahtoo käydä sitten. Sitä saa mitä tilaa. 

Helpoksi yrittäjän lomailua ei todellakaan ole tehty. Sitä ei tulisi mieleenikään väittää. En edes ole viime aikoina seurannut, että mitä kivaa Arkadianmäellä on keksitty pienyrittäjän pään menoksi. Ei viitsi seurata, kun alkaa ottamaan päähän. Toki tähänkin asenteeseen varmaan jollain olis joku mielipide ja saa ollakin.


Kaunis Kotorinlahti elokuu 2018.

Omalta yrittäjäntaipaaleelta tiedän kyllä, että se ei aina ole mahdollista rahallisesti jäädä pois töistä viikoksi, kahdeksi tai jopa pidemmäksi aikaa. Ei ole siitä kyse ettenkö sitä ymmärtäisi. Jos yrityksen kanssa on tilanne tuollainen, niin olisiko aika sitten vähän miettiä jotakin muuveja johonkin suuntaan? Tehdä esim. ohessa jotakin varma tuloista hommaa taikka sitten kehittää yritystä siihen suuntaan, että lomat on jonain päivänä mahdollisia.

Mielestäni siihen pystyy itse vaikuttamaan. Yrittäjä suunnittelee vuoden tai puoli vuotta aiemmin pitävänsä viikon loman, niin kyllä se on sillä lailla, että asiakkaat kyllä pystyy olemaan sen viikon ilman sitä yrittäjää ja jatkaa yhteistyötä sitten loman jälkeen. Jokainen asiakas on myös ihminen, joka useimmiten pitää lomaa. Asiakas myös ymmärtää. Eri asia on se, jos on sovittu jo jotain ja yks’kaks päätätkin pitää loman kohdassa, jossa on jo sovittuja töitä. Niin tottakai sitten asiakassuhteet tai urakat ja vähän muukin kusee, jos ei sen suhteen ennakoi.

Semmoisia mietteitä taas onnistujalta täältä Kroatian auringon alta. Lisää juttua tulossa tästäkin mun suosikki- maasta. Valmiina siis jo juttuja, kunhan saan sanat mieleiseen järjestykseen 😉

Onnistumisia lomailun suunnitteluun, ihan jokaiselle.

Aurinkoisin terkkusin, Heli 🌞🌞🌞

maanantai 5. elokuuta 2019

Kiitollisuus ja onnistuminen



Mökkiranta 💙

Tämän yrittäjän mietteitä. Kiitollisena onnistujana yrittäjien maailmassa 💗

Kiitollisuus on asia, jota kannattaa oikein harjoittamalla harjoittaa. Tavallisesti suoritamme arkea huomaamatta elämän pieniä iloja. Mitäpä, jos keskittyisimme joka päivä kolmeen asiaan, josta olemme sinä päivänä, tässä hetkessä kiitollisia. Ei ole vaikeaa, eihän? 

Olen ihan super- kiitollinen matkastani minkä olen käynyt. Kaikkinensa. Erityisen kiitollinen olen ollut terveydestäni ja viime vuosien unelmien toteutumisesta yrittäjänä ja koulutuksien suhteen olen päässyt myös juuri sinne, mihin olen halunnutkin. 

Aika tarkalleen vuosi sitten koin usein hyvin vahvoja epäuskon hetkiä yrittäjä taipaleellani. Kirjoitin tuskissani siitä tänne blogiin postauksen. Tuon kirjoituksen johdosta sain ihan valtavasti uusia asiakkaita, myötätuntoa ja apua. Tahdon kiittää siitä nyt ihan kaikkia, jotka jakoivat postausta ja käyttivät palveluitani. Vieläkin herkistää, kun palaan niihin hetkiin.  Silloin pääsi itku useasti, onnesta ja kiitollisuudesta. Miten ihania ihmisiä löytyikään siihen hetkeen apuun. Olen ikuisesti kiitollinen siitä.

Nyt vielä kateellisille tiedoksi. Ei sillä, että välittäisin, mutta tiedoksi kuitenkin 😉
Aina löytyy heitä, jotka alkavat märehtiä, että siinä se nyt paukuttelee henkseleitä. Ei, en todellakaan ole rikastunut tällä (vieläkään) enkä edelleenkään koe olevani mitenkään erityisen vakaalla pohjalla. Mutta uskallan olla todella ylpeä siitä, mitä olen saanut aikaan kovalla duunilla. Kaikilla se ei ole mennyt näin, eikä mene.

Kiitollisuuspäiväkirja on asia, joka tuli arkeeni jäädäkseen life coach- koulutuksen myötä pari vuotta sitten. Ei sillä ettenkö olisi kuullut ja käyttänyt kiitollisuus- harjoituksia jo aiemmin, mutta silloin otin sen kunnolla päivittäiseen käyttöön. Koulutus ravisteli todella hyvin suunnasta, jos toisestakin. Itselleni käänteen tekevää on ollut tajuta se, että on tärkeä olla kiitollinen myös ei niin kivoista- asioista. Niissä se vasta iso oppi piileekin. Siitä, kun kiittää päivittäin, niin kummasti alkaa kelkka kääntymään parempaan suuntaan 😊

Uskallan väittää, että ilman jatkuvaa tietoisesti kiitollisuuden harjoittamista en olisi nyt niin hyvässä jamassa, kun olen. Kaikista vastoinkäymisistä olen myös kiitollinen. Sillä ilman niitä en olisi nyt tässä, tällä näin hyvällä fiiliksellä.

Ihanaa viikkoa sulle!

Terkkusin, Heli



torstai 28. helmikuuta 2019

Verkostot, menestys ja yrittäjyys

Kuva: Pinterest

Saatan sohia tällä tekstillä vähän jotain pesää, mutta ei se mitään. Sohinhan päivittäin muutenkin  erilaisia ”pesiä” 😂

Minua jokseenkin ärsyttää ihmiset, jotka kuullessaan jonkun myyvän jotakin tuotteita verkostomarkkinoinnin kautta tyrmäävät sekä tämän bisneksen, tuotteen ja jopa sen ihmisenkin välittömästi. Saatetaan vetää jotain ihan ihme johtopäätöksiä aivan suotta, että tuo tyyppi on kusessa tai vähintäänkin vetämässä sua myös johonkin suohon, kun on tuohon soppaan lusikkansa tunkenut.
Voi ollakin, että muutamat vatipäät on tehnyt hallaa alalle, mutta samaisia vatipäitä mahtuu aivan joka ammattiryhmään, siis aivan jokaiseen. Se on sillä lailla, että kantsii pikkusen selvittää ennen kun tuomitsee verkostoja taikka verkostomarkkinointia. 

En tiedä, että ajattelevatko nämä ihmiset myös muunlaisesta yrittäjyydestä näin? Ajattelevatko he, että ostavat esimerkiksi mieluiten ketjuliikkeiltä esim. ruokansa, ravintovalmisteensa tai kosmetiikkansa, kun joltain pienyrittäjältä, joka ei anna edes alea, plussaa tai bonusta? Parhaimmassa tapauksessa asiakas saakin rabattia tuotteestaan pienyrittäjältä, mutta ei vaan tajua sitä. Puhumattakaan, että tajuaisi tukevan jonkun elinkeinoa. En missään tapauksessa halua nyt yleistää tai syyttää. Tähän vaan törmää, valitettavasti. Te jotka ajattelette näin, niin oletteko tulleet ajatelleeksi, että myöskin ketjuliikkeet ovat eräänlaisia verkostoja, joten työnnätte rahanne joka tapauksessa johonkin verkostoon. Siellä ne menee ainakin sinne johtoportaaseen, eikä tasaisesti kaikille. Tavan duunarit tienaa vähiten. Siis he, jotka tekevät suurimman työn siinä marketissa. Käytän esimerkkinä tässä nyt isoa päivittäistavara markettia, josta nykyisin voi ostaa kaiken Gustavsbergin vessanpytystä Rambutaniin. Tämän myötä erikoisliikkeet häviää. Se on taas ihan oma juttunsa, mutta näin on.  Verkostomarkkinoinnissa voit ns. tavan duunarina tienata jopa enemmän kuin ylälinjassa olevat henkilöt. Marketissa sama kuvio ei onnistu. Usko tai älä.

Myös useassa yhteydessä kuulee monen yksinyrittäjän sanovan, että muut tuotteet käy mulle valikoimaan, mutta ei sellaiset mitkä liittyy johonkin verkostomarkkinointiin. Oletteko te yrittäjät ajatelleet, että voisitte saada jopa lisämyyntiä niillä tuotteilla? Teillähän on jo valmis asiakaskunta, senkun paukutatte myyden!

Itse en tällä hetkellä myy mitään tuotteita mitkä liittyisi verkostomarkkinointiin, mutta käytän kyllä ja hyviä tuotteita ovatkin. Olen elämäni aikana ollut useissa verkostomarkkinointiyrityksissä mukana enkä ole kokenut, että minua olisi mitenkään kusetettu. Niistä verkostoista on ollut paljon hyötyä ja oppia jokaiselle elämän osa-alueelle. Paljon koulutuksia ja nimenomaan verkostoitumista.  Se tuo monesti uusia, ihania ystävyyssuhteita ja sosiaalista oppia. Verkostomarkkinointi ei tietenkään ole kaikkia varten, mutta en ymmärrä sen liiketoiminnan totaalista lyttäämistä.

Verkostomarkkinointiyrityksissä on yleensä aivan erityinen tapa tsempata kollegoita eteenpäin ja autetaan uskomaan omiin unelmiin. Mikä on tietysti epäsopivaa suomalaiseen mentaliteettin. Siellä jos missä näytetään menestys. Eikö sitä saisi näyttää, jos menee hyvin? Onko aina pakko painaa leuka rintaan ja mennä kohti uusia pettymyksiä.
EI, vaan  rinta rottingille ja menestys esille. Se mitä lisäät ja tilaat elämääsi, lisääntyy taatusti. Eli, jos ajattelet siinä kohtaa, kun yrityksesi alkaa menestyä, että no minä nyt oon vaan tämmönen perus suomalainen yrittäjä, niin semmosena sä jumankauta pysyt. Sen sijaan, kun menestyksen portit alkaa aueta, niin lisäät vaan vettä myllyyn ja pikkusen alat nauttimaan sun menestyksestä, niin avot! Sullahan on silloin menestyksen avaimet käsissäs.

Päätin reilu kaksi vuotta sitten antaa mahdollisuuden yhdelle tai oikeastaan muutamalle kapselille. Sekä myös jonkun bisnekselle. Törmäsin siis näihin kapseleihin ystäväni kautta. Mitä bisnekseen tulee, niin hän tai kukaan muukaan ei ole minulle väkisin tyrkyttänyt sitä. Olen todennut tuotteet käytössä erittäin toimiviksi ja olen saanut niistä runsaasti apua arjessa jaksamiseen. Se miten niitä markkinoidaan ei ole ollut mulle missään vaiheessa ongelma, päinvastoin. Jos minulla olisi ollut aikaa, niin luultavasti olisin jo siinä bisneksessäkin mukana.

On ollut tässä nyt muuta uraa luotavana 😊 Katsotaan onko joskus sen aika.
Jotenkin koko ajan olen jostain syystä uskonut, että ystäväni menestyy tässä bisneksessä ja niin on nyt käynyt. Miten paljon hän ja moni muukin vastaavanlaista bisnestä tekevä on saanut kuraa päällensä ihan vaan niiltä jotka lätkyttää lämpimikseen leukojaan tietämättä bisneksestä tai tuotteesta yhtään mitään. Varmasti saa jatkossakin kuraa päällensä, mutta hän on näyttänyt närhen munat jo aika monelle. Varmasti on heitäkin, jotka ovat nöyrtyneet ja myöntäneet tuominneensa turhaan.

Nyt niille skeptikoille tiedoksi. Minua ei ole maksettu tai käsketty kirjoittamaan tätä, vaan ilmaisen ihan itse oman mielipiteeni, kuten aina 😁

Kaikki, aivan kaikki bisnes liittyy tavalla tai toisella verkostoitumiseen. Sitä jos ei yrittäjänä hiffaa niin mielestäni ollaan jokseenkin kujalla. Tarkoitan tällä sitä, että olit minkä tahansa alan yrittäjä, niin tarvitset menestyäksesi muita kollegoita, ihmisiä ja yrityksiä. Niistä muodostuu verkosto, halusit taikka et.
Kyllä ymmärrän sen, että joskus jotkut verkostomarkkinointiyritykset on pilannut näiden hyvien verkostojen maineen. Se ei vie ihmiseltä paljon aikaa, jos kuuntelee mitä jollain on sanottavaa. Mielestäni sen voi tehdä niin. Monesti kuulin itse sitä, että en mä osta tai lähde siihen tai edes kuuntelemaan, jos kyseessä on jokin verkostomarkkinointiyritys. Joopajoo.

Olenpa myös yrittäjänä törmännyt siihen, että verkostomarkkinoinnin edustaja mollaa minun toimintaani ja tuotteitani. Puolustauduin ja sen jälkeen päätin, että en välitä siitä, vaikka sitä minun ammattikunnan mollaamista jokseenkin jatkuukin tältä taholta. Joku pelko kai heilläkin perseessä, että: "Nuo ammattilaiset vie meidän työt" -tai joku muu vastaava luulo. En tiedä. Kertokaa viisaammat.
Mä annan ainakin kaikille yrittäjille viimeistään nyt mahdollisuuden. Toivoisin, että muutkin sen tekisivät.
Eikö me kaikki vaan mahduttaisi tänne maahan ja Kouvolaan tuotteinemme ja palveluinemme, mollaamatta muita?

Kirjottelin tämän oman vuodatukseni, jonka jälkeen ymmärsin googlata, että varmaan joku muukin kirjoittanut aiheesta ja oli tietty 😃Bisnesnainen kertoo blogissaan näin.

Yhteistyöterveisin, Heli

Kuva netistä. Viritän nyt itelleni tämän. Laita säkin 😆


torstai 21. helmikuuta 2019

Murusia Kroatiasta


Auringonlasku Adrianmerellä

Oon ihan vaan muutamalle luvannut postausta Kroatiasta ja tuttuun tyyliin tekis mieli sylkästä kaikki kerralla ulos. Koetan nyt jotenkin jäsennellä näitä juttuja, että ei menis ihan kamalan sekavaks.
Ensimmäisen reissun kuviakin päsähti jonkuu verran ruudulle. Ehkä tämä teksti sieltä välistä löytyy.

Kroatia on vienyt täysin sydämeni. Sen on varmasti lähipiiri huomannut, ei liene epäilystäkään 😁 Olemme käyneet Kroatiassa jo neljänä vuonna peräkkäin. Luultavasti tämä vuosikaan ei tee poikkeusta. Alustava varaus on jo elokuulle.

Sijainti

Kroatia sijaitsee Italiaa vastapäätä, Adrianmeren rannalla. Helppo löytää kartalta.
Aloitetaan Kaštelan rivierasta. Kaštela on Adrianmeren rantaa myötäilevä kyläryhmä, joka muodostuu seitsemästä peräkkäisestä kylästä. Kaikissa oli aikoinaan kastelli (linnoitus, linnake). Kroatialaiset aatelissuvut rakensivat kaikki kastellit asumistarkoituksessa itselleen renessanssiajalla. Paikkakunnat ovat: Kaštel Sućurac, Kaštel Gomilica, Kaštel Kambelovac, Kaštel Lukšić, Kaštel Stari, Kaštel Novi ja Kaštel Štafilić. Lähde


Kaštelasta on Splittiin noin 15 kilometriä. On just mun mielentilalle sopivaa matskua. Sopivasti  ihan perusmarketteja, ravintoloita ja rantaa rannan perään. Ei turisteja häiriöksi asti, eikä minkään sortin väkisinkaupustelijoita. Kaštelassa on kaikkea historiallista tutkittavaa. Siis jos tykkää katsella rakennuksia. Yks ystävä sanoi mulle kerran, et: Oot saletisti ollu entisessä elämässä arkkitehti, kun Kuopiossa ihastelin vanhaa arkkitehtuuria. Voi olla. Rakastan kaikkien rakennusten tuijottelua. Niitä siellä riittää. Vuoret on toinen, jota myös piisaa edellä mainittujen lisäksi Kroatiassa. Jaksan siis tuijotella meren ja rakennusten lisäksi myös vuoria.


Kaštel Štafilić

Kaštel Štafilić

Ensimmäinen reissu Kroatiaan oli heinäkuussa 2015. Kohde oli silloin nimenomaan Kaštela. Luulen, että en olisi niin ihastunut maahan, jos olisin heti kättelyssä ollut majoittuneena Splitin tai jonkun muun suuremman kaupungin sykkeessä. Ehkä sekin vaikutti asiaan, että ei ollut vuosiin päässyt reissaamaan mihinkään, niin jotenkin Kroatia- kärpänen puraisi. 
Silloin ekalla reissulla lähdimme ystäväpariskunnan matkaan, jotka olivat keränneet kaikkiaan 11 henkilön porukan mukaan. Osa oli entuudestaan tuttuja toisilleen, osa ei. Hauska porukka kyllä.
Reissu alkoi jo reilusti aiemmin Facebook-ryhmässä fiilistelyllä ja käytännön asioiden sopimisella. Jatkui hervottomalla WhatsApp- viestittelyllä kunnes päästiin Helsinki-Vantaan kentälle lähtö aamuna kuuden maissa tapaamaan ja tutustumaan porukkaan. Lento oli lähdössä klo 8:30. Lento Splitin kentälle kestää n. kolme tuntia.

Majoitus

Tämä reissu kesti torstaista tiistaihin, eli reilu viiden päivän matka. Sekin siis riittää, että rakastuu maahan palavasti. Vaikea sanoa yhtä asiaa, mikä maasta tekisi mahtavan. Luonto, ihmiset, turkoosi meri. Kaikki!
Yksi porukasta järkkäsi asunnon Casamundon kautta. Aluksi asunnon kanssa meinasi käydä kusetuskuvio. Oli joku luksus- asunto tarjolla, mikä vaikutti ihan liian hyvältä ollakseen totta. Se huomattiin ajoissa ja meni ihan kivuttomasti, kun emme ehtineet maksaa onneksi mitään mihinkään. Kroatiaan on helppoa ja turvallista varata majoitus Bookingin tai Airbnb:n kautta. Useimmiten kuvat ja selostukset pitää paikkansa.
Asuntojen vuokra maksetaan usein käteisellä paikan päällä. Sekä kunat että eurot käy. Riippuu varmaan vähän paikasta. Kunia on helppo nostaa automaatista jo lentokentällä. Rahanvaihdosta ei siis kannata olla huolissaan. Euroilla ja pankkikortilla voi myös kätsästi maksaa useimmissa paikoissa.
Lennot meillä on ollut aina Norwegianin kautta. Katsotaan nyt mitä sille yhtiölle tapahtuu. Mä oon ainakin ollut kovin tyytyväinen siihen.

Hintataso

Hintataso alkaa olla Kroatian turistikohteissa jo lähelle Suomen tasoa, mutta esimerkiksi Kaštelassa ulkona syöminen maksaa noin 2/3 Suomen hinnoista. Voi olla, että on puolta halvempaakin, riippuu vähän paikasta.
Kaupassa ruoka on halvempaa, kun Suomessa. Pullotettu vesi ihan kohtuu hintaista. Kroatian vesijohtovettä voi kyllä ihan huoletta juoda. Silti huolehtisin hyvät maitohappobakteerit reissuun mukaan, vaikka ei veden osalta huolta olekaan.

Auton vuokra

Tämän ensimmäisen reissun jälkeen ollaan yleensä varattu jo hyvissä ajoin seuraavan reissun majoitus. Silloin on varaa valita, kun on ajoissa liikkeellä. Lennot on sitten kyttäilty sen mukaan minä päivänä on halvimmat lennot ja sitten vielä muokattu majoituksen päiviä tarvittaessa.
Lentokentältä on myös helppo vuokrata auto. Se kyllä kannattaa tehdä jo etukäteen netistä käsin. Nopeammin saa asiat hoitumaan sitten paikan päällä. Myös skootteri ja pyörävuokraamoja on tarjolla. Ekalla reissulla oli yhden päivän skootterit vuokralla. Skootterin vuokra oli silloin n.30€/päivä. Auton vuokraus maksaa Splitin kentällä n.40-70€/päivä, jos ottaa yhdeksi päiväksi. Viikoksi, kun vuokraa auton, niin maksaa n.20€/päivä.
Liikenne on samantyylistä, kun etelänmaissa yleensä, hieman säätöä, eikä mikään ole niin justiinsa ja töötit huutaa. Hyvä  on tarkistaa vuokra-auto tarkkaan ennen, kun lähtee ajelemaan. Ettei tule sitten kenenkään muun lommot omaksi syyksi. Kyllä ne kolhut, jos niitä on, aika hyvin on merkattukin papereihin. Ihan kaikkia vakuutuksia ei kande ottaa, mitä tuputetaan.




Laganini beach club


Laganini beach club


Laganini beach club



Auringon nousu Kaštel Štafilić:ssa






















Kaštel Štafilić

Ilmasto

Kroatia on kesällä kuuma. Hän, joka ei kuumuudesta tykkää, niin kannattaa miettiä maahan menoa keväällä, syksyllä tai alkukesästä. Toisaalta ilmastoinnit toimii kyllä kesällä, että ei se paha ole. Lämpöä riittää ja sitähän mä rakastan. Talvella Kroatiassa on semmoinen semi- talvi. Rannikolla  vallitsee välimerenilmasto, plussan puolella. Sisämaassa saattaa talvella pakastaakin. Riippuu tietty talvesta. Syksyn ja talven riesana Kroatiassa riehuu usein Bora- tuuli, joka ei ihan kevyt henkäys ole. Kaataa motarilla autoja ja sen sellasta. Itse en ole sitä kokenut, mutta kuullut olen.

Rannat Kroatiassa on kivikkoisia. Hiekkarantaa ei ole vielä tullut vastaan. On hyvä olla meressä uidessa uimakengät. Merisiiliä on myös paikoitellen hyvin runsaasti, joten senkin takia on hyvä suojata jalkansa.

Mä oon semmonen välimallinlenkkeilijä, että lenkkarit on ollut mukana joka reissulla. Lenkille kannattaa lähteä aamu seiskan paikkeilla, jos kesäkuumalla reissaa. Kasin jälkeen alkaa olla jo liian kuuma lenkkeillä juosten. Kaštela on ihan mieletön mesta myös lenkkeilyyn. Voi juosta rantakatuja pitkin ja seurailla, kun ihmiset heräilee kahviloihin istuskelemaan. Reitillä on joka kylän kohdalla erilaisia linnoituksia ja toinen toistaan mielenkiintoisempia rakennuksia.


Kaštel Štafilić

Kaštel Sućurac

Kaštel Gomilica
Split

Splitin hedelmätoreilta
Pari miinusta tässä tulee mieleen, kierrätys ja kellotapulit. Kierrätys on paikoitellen kehittynyt viime vuosista. Kellotapulit on sitten oma lukunsa ainakin Kaštelassa. Kantsii majoituksen suhteen katsella vähän, että missä kohtaa mahtaa tapuli olla, ne nimittäin bongottaa aamukuudesta lähtien. Siis jos ne nyt jonkun unia häiritsee. Splitin lentokenttä sijaitsee myös ihan kivenheiton päässä, Kaštelan alueella, joten lentokoneet kuuluu myös.


Kaštel Štafilić


Kaštel Štafilić "kotikujalla"

Nähtävää

Kaštelassa olemme olleet siis kolme kertaa ja siitä suhattu autolla ympäriinsä. Muina kertoina on ollut auto vuokralla, paitsi ekalla kerralla. Bussilla pääsee myös kätevästi kulkemaan Kaštelasta Trogiriin ja Splittiin parilla eurolla/suunta.
Autoillen olemme käyneet mm. Krka:n luonnonpuistossa, ajeltu pitkin Makarskan rivieraa, jonka varrella on mm. kaupungit: Omiš, Pisak ja Baška Voda ja  Makarskassa on pitänyt käydä pariin otteeseen. Jotenkin lumoavan kaunis kaupunki. Johtunee siitä, että on ihan vuoren kupeessa. Lisäksi kaupungit Split, Trogir, Šibenik, Primošten nyt ainakin äkkiseltään tulee mieleen. Parin vuoden takaisella reissulla kävimme myös Imotskissa sisämaassa, jossa sijaitsee mielenkiintoiset järvet: Modro jezero, sininen järvi ja Crveno jezero, punainen järvi.
Brač:in saarella viisi päivää yhdellä reissulla. Siellä tuli pyörittyä Supetar: ssa ja Bol:n kaupungissa ja Vidova Gora- vuoren huipulla. Pikkusaarilla; Solta, Čiovo ja Drvenik Veli saaren edustalla ihailemassa Blue Lagoonia ekalla reissulla 12 hlön "kumiveneellä" ja yhdellä reissulla päiväristeilyn muodossa.

Viime vuoden reissu olikin eteläiseen Kroatiaan. Lennettiin Dubrovnik:in. Cavtatissa Dubrovnikin lähellä majoitus ja siitä myös pieniä lähipaikkoja tuli tutkailtua mm. Srebreno ja Mlin.  Olimme sillä reissulla ensimmäiset kolme yötä Montenegron puolella.

Tässäpä pieni pläjäys matkakuumeisille 💖Lupaan (taas) kirjoittaa eri Kroatian reissuistamme. Päiväreissut ei tähän mahdu. Omatoimiset päiväretket on ollut upeita, koska luonto Kroatiassa on todella kaunis ja on saanut katsella paikkoja omaan tahtiin vuokra-auton ansiosta.

Kuvia Kroatiasta ja muistakin reissuista on mun Instaprofiilissa @helynjuttuja runsaasti, mikäli haluaa käydä fiilistelemässä lisää kuvien kautta.

Kroatiaterkkusin, Heli


Kukkaloistoa Splitissä