Maailman parhaat täytetyt letut

Huh, kun on ollutkin kiirettä tällä viikolla. En ole meinannut koneelle ehtiä. Sain kaverin koirankin pariksi päiväksi hoitoon, joten olen innoissani tehnyt pitkiä lenkkejä tällä viikolla. Haluan aina ennen reissua hoitaa kaikki pienetkin asiat pois päiväjärjestyksestä. Loman jälkeen on kiva palata kotiin, kun ei ole mitään akuuttia asiaa hoidettavana. Huomenna olisi tarkoitus lähteä matkaan, mutta Pariisin tulvat mietityttävät. Joudunko kahlaamaan polviin asti vedessä? Pitääkö kumisaappaat pakata mukaan? 

Teimme tällä viikolla täytettyjä lettuja. Muutama teistä kyselikin ohjeen perään, kun jaoin kuvan blogin Instagramissa. Täytetyt letut ovat yksi lempiruoistani, mutta letuissa on yksi vika. Teki kuinka ison satsin tahansa, nämä häviävät aina alta aikayksikön.

Olen saanut reseptin aikanaan äidiltäni, mutta resepti on muovaantunut hieman ajan saatossa. Äidin reseptiin kuuluva riisi on jäänyt täytteestä pois ja sen tilalle on tullut muun muassa mustia papuja.

Meillä syödään suht tulista ruokaa, joten jos on tottunut miedompaan, ohjeen jalopenot voi jättää pois tai laittaa niiden tilalle esimerkiksi mietoja chilejä.

Me käytämme täytteessä yleensä luomunaudan jauhelihaa, mutta täytteessä voi yhtä hyvin käyttää lampaan-, broilerin- tai possunjauhelihaa.

Täytetyt letut ovat parhaimmillaan, kun jokainen syöjä on päässyt tekemään osansa. Meillä jako menee yleensä niin, että Jussi paistaa letut ja minä teen täytteen. Jussilla ei ollut antaa tarkkaa ohjetta lettutaikinaan, sillä hän kokkaa silmämääräisesti. Lettutaikinan juju on kuitenkin siinä, että se on tehty veteen, jolloin letuista tulee mielestäni rapeampia kuin maitoon tehdystä lettutaikista.

Täytetyt letut

(noin 24 isoa lettua)

Lettutaikina

1,5 litraa vettä

6 kananmunaa

Hieman suolaa ja sokeria

5-8 dl vehnäjauhoja

1,5 dl auringonkukkaöljyä

Ohje:

Riko munien rakenne kulhossa ja lisää vesi. Sekoita kuivat aineet ja öljy taikinaan. Anna taikinan turvota vähintään 10 minuuttia ennen paistamista.

Täyte 1,5 litran taikinaan:

800 grammaa naudanjauhelihaa

2 sipulia

2 isoa suippopaprikaa

2 jalapenoa

285 grammaa mustapapuja

2 purkkia Cuisine Crème Fraiche Valkosipuli ja Yrtit

Mausteet: cajun, savupaprika, himalajan suola, valkosipuli, sipuli, soija, Sriracha ja bbq-kastike.

Ohje:

Kuutioi sipulit, paprikat ja jalopenot. Paista jauheliha. Mausta se makusi mukaan. Lisää pannulle sipuli. Kun sipulit ovat saaneet hieman väriä, lisää jalopenot ja paprikat. Paista vielä hetki. Lisää lopuksi pavut ja maustettu ranskankerma. Anna jäähtyä.

Kun täyte on hieman jäähtynyt, annostele täytettä letuille. Rullaa lettu ja laita se tarjoiluastiaan. Kun kaikki letut on rullattu, ne voidaan laittaa vielä hetkeksi 200 asteisiin uuniin lämpiämään.

Spicy stuffed crepes

(about 24 crepes)

Crepes dough

1,5 liter water

6 eggs

Little bit of salt and sugar

5-8 dl wheat flour

1,5 dl sunflower oil

Direction:

In the large mixing bowl, whisk eggs and add water. Mix the dry ingredients and oil to the dough. Beat until smooth. Let the dough rest at least 10 minutes before baking.

Stuffing

800 grams ground beef

2 onions

2 sweet peppers

2 jalapeños

285 grams black beans

2 cans garlic and herbs spiced crème fraîche (two cans is about 480 grams of crème fraîche)

Spices: Cajun, smoked paprika, himalayan salt, garlic powder, onion powder, soysauce, Sriracha and bbq-sauce.

Direction:

Dice the onions, sweet peppers and jalapeños. Cook the ground beef and add spices. Sauté onions and add sweet peppers and jalapeños to the skillet. About 5 minutes later mix the black beans and spiced crème fraîche to the stuffing.

When the stuffing is cooled down, apportion it to the crepes. Roll them and put in the service container.

Ei muuta, kun kokkailemaan :)

Leppoisaa sunnuntaita, Elina

Onnellinen on se, joka osaa suhtautua oikein

Perjantaiaamuna heräsin painajaisuneen. Juoksin karkuun, mutta en muista mitä. Olin huonolla tuulella, sillä pieniä vastoinkäymisiä tuli toisensa perään. Potkaisin varpaani lipaston kulmaan. Puuro poltti kieleni. Hampaita pestessäni tahnaa valui puhtaalle paidalle. Harmaa sääkin masensi. Autoni ovet olivat jäässä. Jouduin pitämään toisella kädellä kuskin ovea kiinni ajaessani autoa. Kun lopulta sain rykäistyä oven kiinni, se ei enää auennut. Tuntui nololta ahtautua ulos autosta repsikan ovesta täydellä bensa-asemalla vain huomatakseen, että bensatankinkorkki oli jäätynyt kiinni. Mietin, voiko tätä lumipalloa enää edes pysäyttää. Kyllä voi.

Kun mietin aamuani toiselta kantilta, se olikin aivan erilainen.

Perjantaiaamuna kahvi tuoksui erityisen hyvälle, siksi join sitä kaksi kuppia. Vaikka bensamittari oli näyttänyt lähes tyhjää jo toista viikkoa pääsin salille ja vielä uudemman kerran bensa-asemalle. Salin parkissa joku ystävällinen mies aukaisi jäätyneen bensatankinkorkin. Treeni luisti hyvin ja muistin myös venytellä kotona, minkä skippaan lähes aina

Uskon, että onnellisimmat ihmiset ovat sellaisia, jotka näkevät elämässään ne pienet hyvät asiat. He osaavat antaa niille enemmän painoarvoa kuin huonoille. Päivän kommelluksille ja kömmähdyksille he nauravat tai ainakin osaavat nähdä niistä ne hyvät puolet.

Kun nauttii pienistä asioista ja on niistä kiitollinen, vetää puoleensa lisää hyviä asioita.

Onneksi asioilla on aina kaksi puolta. Se avaa mahdollisuuden tehdä valinta. Keskitynkö hyiin vai huonoihin asioihin. Näenkö kömmähdyksen mahdollisuutena oppia vai keskitynkö vain huonoihin asioihin fiiliksiin.

Ihan itse tein.

Minäkin päätin keskittyä positiivisiin asioihin. Rakastan erilaisia listoja. Siksi kokosinkin alle kuusi satunnaista onnellista hetkeä kuluneelta viikolta.

Viikon oppi: Opin tekemään tulet takkaan. Niin, olen jostain syystä onnistunut laistamaan tulen tekemisestä 29 vuotta. Ennen tätä viikkoa olin lisännyt puita takkaan, mutta en koskaan ollut sytyttänyt sitä. Ilma-vesilämpöpumppuumme tuli kuitenkin pieni vika tällä viikolla, joten pari päivää taloa piti pitää lämpöisenä takan avulla. Olin yksin kotona, joten ei auttanut muu kuin opetella. Nyt onnistuu.

Viikon piristys: Leikkokukat ovat kauniita. Ne viimeistelevät kodin sisustuksen. Ihastelen vieläkin ystävältäni saamiani ruusuja ja itseostamiani neilikoita.

Viikon positiivinen yllätys: Kuoriessani perunoita niiden joukosta löytyi sydämen muotoinen peruna.

Viikon maku: Onnistuin tekemään tosi hyvää smoothieta tällä viikolla. Laitoin siitä kuvankin blogin Instagramiin. Smoothiessa oli reilu kaksi desiä jäisiä mansikoita, yksi banaani, kiivi, yhden sitruunan mehu ja mantelimaitoa. Nam!

Viikon naurut: Katsoin Katsomosta Fameless-sarjaa. Nauraa räkätän joka jaksoa katsoessa. Sarjassa julkisuudenkipeät tavikset luulevat olevansa tosi-tv-sarjassa. Oikeasti kyseessä on pila.

Viikon tuoksu: Kahvi. Kahvi on jostain syystä tuoksunut erityisen hyvälle tällä viikolla.

”Life is 10 % what happens to me and 90 % of how I react to it” -Charles Swindoll

”A great attitude becomes a great mood. Which becomes a great day. Which becomes a great year. Which becomes a great life.”

Mukavaa sunnuntaita, Elina

Kateus ei ole aina huono asia

Kateutta pidetään pahana tuntemuksena. Kateus on yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Silti suomalaisia pidetään kateellisena kansana. Vain suomalainen maksaa satasen, ettei naapuri saa viittäkymppiä. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön -sanontaa hoetaan, kun joku erehtyy kehumaan saavutuksiaan.

Kateutta on mahdotonta kitkeä kokonaan pois, mutta onneksi kateus voi olla myös rakentavaa. Kateus on hyödyllinen tunne, jos sitä osaa käsitellä oikein. Se on tunne siinä missä muutkin. Kateudesta voi oppia paljon itsestään. Se kertoo, mitä arvostaa ja mahdollisesti haluaisi omaan elämäänsä.

Kateus kertoo yleensä riittämättömyydentunteesta tai huonosta itsetunnosta. Nykyään on helppo tuntea riittämättömyyttä, kun joka toinen jakaa upeita kuvia somekanavilla ja päivityksistä huokuu superihmisen energia.

On tärkeää muistaa, että riittää juuri sellaisena kuin on. Jos kuitenkin kateuspiikkejä tulee itsensä hyväksymisestä huolimatta, saattavat jotkin muutokset omassa elämässä olla paikallaan. Mitä tyytyväisempi on omaan elämäänsä, sitä vähemmän siinä on kateutta.

Jos jää vellomaan kateuden tunteeseen ja toivoo toiselle pahaa, mennään väärään suuntaan. Jos taas osaa olla toisen puolesta iloinen kateudesta huolimatta, ja siitä saa lisäpotkua omien tavoitteiden toteuttamiseen, ollaan oikeilla jäljillä.

Kun ympärillä olevat ihmiset menevät elämässä eteenpäin, saavat ylennyksiä ja palkankorotuksia ja heillä pyyhkii muutenkin hyvin, mitä jos ajattelisikin kuinka ihanaa on olla menestyneiden ihmisten ympäröimänä, sen sijaan, että toisen menestys olisi itseltä pois.

”Blowing out someone else’s candle doesn’t make yours shine any brighter”

Blogi löytyy nyt myös Instagramista. Käykäähän seuraamassa.

Ps. Käy lukemassa Helin kirjoitus katkeruudesta, joka liippaa lähelle tätä aihetta.

Terkuin, Elina