Opiskellakko lisää vaiko eikö opiskella?

Olen viime aikoina miettinyt paljon opiskelun aloittamista. Minulla on tutkintoja taskussa, mutta unelmaani maisterin tutkinnosta en ole vieläkään toteuttanut. Opiskelun aloittaminen on ollut minulle yleensä helppoa, mutta nyt asia mietityttää paljon. Olen aina ollut huono tekemään isoja päätöksiä, minun pitää saada pohtia niitä rauhassa jokaisesta kulmasta, mutta opiskelu ei ole aiemmin kuulunut ”isoihin päätöksiin”.

Haluaisin opiskella psykologiaa. Maisterin tutkinnon saamiseksi menee vähintään viisi vuotta. Haluaisin erikoistua neuropsykologiksi, joten se tuo opiskeluihin kolme vuotta lisää. Haluaisin suorittaa myös pedagogisiset opinnot, jotta voin opettaa psykologiaa. Enkä edes tiedä pääsenkö ensimmäisellä yrittämällä sisään. Minähän olen luultavasti nelikymppinen ennen kuin valmistun.

Olen käynyt nuorempana psykologian pääsykokeissa, enkä päässyt edes varasijalle. Olen hakenut korkeakouluihin kolme kertaa. En ole ikinä päässyt sisään, ja se on selvästi vaikuttanut itsetuntooni. Minusta tuntuu, että en ole tarpeeksi fiksu yliopistoon.

Olen myös kova entä jos -ajattelija. Entä jos haluankin lapsia kolmen vuoden päästä? Voinko edes saada lapsia? Miten pystyn hoitamaan osuuteni asuntolainasta? Miten sopeudun taloudellisesti pitkään opiskelurupeamaan? Olenko liian vanha yliopistoon? Miksen voi vain olla tyytyväinen siitä, että saan kirjoittaa työkseni, mikä on ollut ja on yksi suurimmista unelmistani?

Jossittelu ja tulevaisuuden ennustaminen on turhaa, sillä ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu. Asioilla on yleensä tapana järjestyä parhain päin, jos jotain oikein haluaa. Silti minua pelottaa ihan hirveästi tämä päätös.

Minulla on vahva tunne, että tämä kortti pitää kääntää nyt, muuten kadun sitä myöhemmin. Olen pohtinut, että kävisin ensin avoimen yliopiston kautta psykologian kursseja, jotta saan käsityksen, mistä on oikeasti kyse. Haen vasta sitten yliopistoon. Tällä kertaa haluan olla valmis.

Kuulostaako suunnitelmani teistä ihan hullulta? Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta kohtalotovereita? Onko joku teistä aloittanut yliopiston vasta myöhemmällä iällä? Tietääkö kukaan voiko psykologian opintoja suorittaa monimuotoisena? Mitä vinkkejä teillä olisi antaa minulle?

Elina

Viisi unelmalomakohdetta, joihin aion matkustaa elämäni aikana

Uusi viikko ja uudet kujeet. Päätin eilen, että tämä viikko alkaa muutamalla aurinkotervehdyksellä ja venytyksellä. Ah, kuinka päivä alkaakin ihan eri tavalla, kun veri kiertää koko kropassa. Kannattaa ainakin vähän edes venytellä aamuisin. :)

Olen myös ottanut tavaksi aina silloin tällöin kirjoitella unelmiani ylös. Kun ne näkee paperilla, niistä tulee helpommin totta. Tällä hetkellä unelmoin omasta koirasta ja matkustelusta. Siksi jaankin kanssanne viisi kohdetta, joihin aion vielä jonakin päivänä matkustaa.

Postauksen kuvat ovat Kalifornian road tripiltä, joka oli yksi iso unelma aikanaan. Lähtisin kyllä mielelläni milloin tahansa uudelleen. Millaisia unelmalomakohteita teiltä löytyy?

Australia

Taisin ensimmäisen kerran innostua Australiasta lapsena, kun katsoin Vili Vilperiä televisiosta. Australiassa minua kiehtoo eniten sen luonto, eläimet ja ihmiset. Australian luonto on saanut kehittyä rauhassa ainutlaatuiseksi. Saarelta löytyy sellaisia eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole missään muualla maailmassa.

Myös Australian historia kiehtoo minua. Saarta ovat asuttaneet aboriginaalit 60 000 vuotta, mutta 1700 luvun lopulla britit alkoivat kuljettaa vankeja saarelle.

Etelä-Afrikka

Kun aikanaan näin kuvia Pöytävuoresta ja Etelä-Afrikan pingviineistä, päätin, että tuonne on vielä joskus päästävä.

Maa on kiehtova yhdistelmä Afrikkaa ja Eurooppaa. Kun joku päivä matkustan Kapkaupunkiin, haluan päästä Krugerin kansallispuistoon safarille ja nähdä kaikki eläimet, joita ihastelin Leijonakuninkaassa.

Olen myös eteläafrikkalaisen viinin ystävä, joten jollain viinitilalla olisi ihana päästä käymään.

Havaiji

Tuonne ananaksen ja macadamia pähkinöiden saarelle haluan matkustaa. Tuliperäiset Havaijin saaret sijaitsevat keskellä Tyyntä valtamerta. Myös Havaijin luonto on vertaansa vailla. Saarella elää monia lintulajeja, joita ei ole muualla maailmassa. Haluaisin joskus nähdä ryhävalaita. Ryhävalaita on ympäri maailmaa, mutta valaat tulevat usein leikkimään Mauin ja Havaijin saarten välille.

Havaijia kauemmas ei taida ajallisesti Suomesta päästä, vaan sitten tulee jo takaisin päin. Havaijin ilmasto hellii auringonpalvojaa, sillä saarella on yli 20 astetta lämmintä ympäri vuoden.

Peru

Vuoristoa, hiekkadyynejä, inkojen tarinat ja laamat, nämä asiat tulevat minulle ensimmäisenä mieleen Perusta. Minua kiehtoo Inka-kulttuuri, joten vaellusmatka Machu Picchuun on yksi suurimmista unelmistani. Inkat olivat aikansa pioneereja. He hallitsivat maanviljelyn hankalassa maastossa ja heillä oli tiukka luokkayhteiskunta.

Haluaisin myös käydä Perussa Titicaca järvellä, Amazonin jokiristeilyllä ja nähdä Cuscon Sateenkaarivuoret. Huachachinassa, jota ympäröi aavikko ja mahtavat hiekkadyynit

Islanti

Taisin olla yhdeksän, kun televisiosta tuli 13. Ratsastaja -sarja. Ihastuin Islantiin välittömästi. Haluaisin päästä kokemaan saaren kuumat lähteet ja käydä islanninhevosvaelluksella. Haluaisin nähdä Islannin jäätiköt, laavapellot ja vesiputoukset. Islannissa on jotain mystistä, mutta samaan aikaan siinä on jotain tuttua.

Unelmakohteita on toki vielä paljon lisää. Unelmana olisi päästä Meksikoon, Malediiveille, Japaniin, Indonesiaan, Sri Lankalle, Kanadaan, Arabiemiraatteihin, Fidžille, Marokkoon…

Muistakaa unelmoida!

Mahtavaa alkanutta viikkoa, Elina

Ps. Blogissa on unelmoitu aiemminkin. Käyhän lukemassa Helin talounelmista, työunelmista, minun unelmista (Hassua, näistähän on jo osa käynyt toteen :D), tai siitä kannattaako unelmille asettaa deadline.

Melkein terveellinen porkkanakakku

Olin nuorempana hyvin skeptinen porkkanakakun suhteen. Eihän juurekset kuulu kakkuun :D

Onneksi uskaltauduin parikymppisenä maistamaan, sillä porkkanakakku on nykyään yksi lempikakuistani. Etsin pitkään hyvää ohjetta porkkanakakkuun, kunnes löysin tämän The Good Morning -blogin terveellisen porkkanakakun ohjeen. Halusin kuitenkin säilyttää porkkanakakun kuorrutuksen ”epäterveellisenä”, sillä se on porkkakakussa parhainta. Jos haluat tehdä kakusta kokonaan terveellisen käy nappaamassa terveellisen kuorrutuksen ohje linkkaamastani blogista.

Olen hieman muokannut ohjetta, sillä saan Steviasta vatsanväänteitä. Olen makeuttanut kakun hunajalla, vaahterasiirapilla, agavesiirapilla tai intiaanisokerilla, mitä nyt ikinä on kaapista löytynytkään sillä hetkellä.

Melkein terveellinen porkkanakakku

Pohja:

4 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

2 tl kanelia

½ tl suolaa

½ dl hunajaa tai muuta makeutusta.

1 prk (125g) sokeroimatonta mangososetta

5 kuivattua taatelia

2 kananmunaa

2,5 dl porkkanaraastetta

Kuorrutus:

50g voita

1rs(180 g) maustamatonta tuorejuustoa

1 ½ dl (tai maun mukaan) tomusokeria

1tl vaniljasokeria

Ohje:

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Tee kaurahiutaleista jauhoa sauva- tai tehosekoittimella. Sekoita ”kaurajauho” kulhossa leivinjauheen, kanelin ja suolan kanssa. Sekoita joukkoon hunaja. Jos hunaja on kiteistä, notkista se vesihauteessa.

Pane tehosekoittimeen taatelit ja mangosose. Sekoita. Lisää tehosekoittimeen kananmunat. Sekoita, kunnes massa on tasaista. Kaada seos kuivien aineiden joukkoon. Lisää porkkanaraaste ja kääntele taikinaa varovasti.

Laita leivinpaperi irtopohjavuoan päälle (halkaisija noin 24 cm) ja purista voideltu rengas kiinni. Paista noin 15 minuuttia. Kakku on kypsä, kun se tuntuu jämäkältä, mutta suht pehmeältä.

Anna pohjan jäähtyä ja valmista sillä aikaa kuorrute. Sulata rasva kuorrutusta varten ja sekoita joukkoon muut ainekset. Levitä kuorrute porkkanakakun pinnalle. Koristele kakku halutessasi esimerkiksi pekaanipähkinöillä.

Mukavaa torstaita, Elina