Moni on varmasti
pohtinut, mitä tapahtuu, jos myöhästyy lennolta. Kerron oman
tarinani, kun minun ja ystäväni Johannan Lontoon reissu sai ikävän päätöksen. Myöhästyminen maksoi meille lähes 2 000
euroa, vaikka yli puolet rahoista saimmekin takaisin.
Nyt popparit esiin,
sillä tämä tarina on pitkä ja täynnä epäonnea. Aika kuultaa
muistot, mutta jotakuinkin näin se meni, kun asiaa eilen pohdimme:
Aikataulumme oli
aivan liian tiukka. Ajattelimme, että riittää, jos olemme kentällä
tunti ennen koneen lähtöä.
Päätimme vielä
jostain kumman syystä käydä ennen lentokentälle menoa läheisessä
kaupassa lunastamassa noin kahdeksan euroa takaisin Oyster
cardeistamme, joihin olimme ladanneet rahaa julkisilla liikkumista varten. Se
ei kuitenkaan onnistunut tuossa kaupassa, ja siitä se alamäki
sitten alkoi.
Eksyimme matkalla
juna-asemalle ja myöhästyimme junasta. Aseman virkailija neuvoi
meidän junaan, jolla pääsisimme kentälle puolessa tunnissa. Juna
lähtisi pian. Se oli myöhässä, mutta uskoimme ehtivämme
koneeseen. Juoksisimme vain täysiä kentän läpi.
Juna mateli ja oli
välillä paikallaan. Junassa kohistiin, onko joku jäänyt sen alle,
mutta ilmeisesti raidetyöt hidastivat matkaa. Yritimme soittaa
Norwegianin asiakaspalveluun junasta, mutta yhteydet eivät
toimineet. Olimme kentällä vasta kymmenen minuuttia ennen lennon
lähtöä. Koneeseen ei enää edes otettu matkustajia. Game over.
Jonotimme lähimmälle Norwegianin tiskille, joka loppujen lopuksi olikin väärä
tiski. Meidät ohjattiin toiselle tiskille kysymään, onko enää
mitään tehtävissä.
Tämän oikean
tiskin nainen puhui puhelimessa. Minuutit kuluivat. Kerroimme
naiselle tilanteestamme, mutta lentomme oli jo lähtenyt, joten hän
ei voinut tehdä asialle mitään. Virkailija olisi saanut meille
myöhemmän lennon toisen lentoyhtiön koneella, mutta se olisi
maksanut 800 puntaa. Silloin summa tuntui kalliilta, joten päätimme
selviytyä tilanteesta itse.
Olimme jumissa
Gatwickin kentällä perjantaina iltapäivällä. Epäonneksemme
Englannissa sattui olemaan seuraavana maanantaina Bank holiday eli
britit matkustivat pitkän viikonlopun ajaksi ulkomaille. Lähes
kaikki lennot olivat täynnä samoin Lontoon hotellit. Lähin vapaa
hotellihuone oli 10 kilometriä Lontoon ulkopuolella.
Stressileveli alkoi
olla lievästi korkealla, sillä minun oli päästävä Suomeen
viikonlopun aikana. Olin aloittamassa uudessa työpaikassa seuraavana
maanantaina. Enkä halunnut olla ensimmäisenä työpäivänäni
jumissa jossain päin maailmaa.
Jatkoimme lentojen
metsästystä ja huomasimme, että useat lennot ovat halvempia, jos
ne varaa erikseen eikä yhdessä.
Löysimme lennot
Zürichin kautta Suomeen muutamalla sadalla eurolla kappale ja
vaihtoaikakin oli vain kahdeksan tuntia. :D Minä sain lennon, mutta
Johanna ei enää saanut. Lento oli täynnä.
Ei auttanut muuta
kuin perua omani. Se ei ollutkaan ihan helppo juttu, sillä juuri varatun lennon lähtöön oli enää vajaat neljä tuntia.
Asiakaspalvelija oli sitä mieltä, että lentoa ei voisi enää
perua tai siitä ei ainakaan saisi rahoja takaisin. Asiakaspalvelijan
esimies ymmärsi tilanteen. Hän upasi, että saan ainakin osan
rahoista takaisin.
Gatwickiltä ei enää
sen viikonlopun aikana saanut lentoja Suomeen, joten suunnistimme
Heathrow:n lentokentälle.
Suuntasimme suoraan
Finnarin tiskille, jossa virkailija opasti meidät varaamaan lennot
netistä, sillä hän joutuisi pyytämään 100 puntaa palvelumaksua.
Löysimme Finnairin
lennot Suomeen lauantai-iltana. Lennot maksoivat jotakin 400 euroa
luokkaa per henkilö. Kallista, mutta kotiin oli päästävä. Maksoi, mitä maksoi.
Varasimme lennot.
Tässä vaiheessa oli pitänyt soittaa Suomeen ja lainata vähän
rahaa, sillä rahamme olivat lopussa.
Ehdimme juuri
huokaista helpotuksesta, kun Johanna sai viestin, että varauksemme
ei ollutkaan mennyt läpi. Rahat olivat kuitenkin hävinneet tililtä.
Perjantai oli jo kääntynyt iltaan ja asiakaspalveluun ei saanut
yhteyttä. En enää muista mitä kautta saimme jonkun
asiakaspalvelijan kiinni, mutta hän lupasi, että saamme rahat
takaisin. Hän ei kuitenkaan pystynyt vaikuttamaan varauksemme
epäonnistumiseen.
Meillä oli enää
reilut 800 euroa rahaa, ja sitten pankkitilimme ammottaisivat
tyhjyyttään. Päätimme vielä yrittää minun puhelimellani
varausta. Sitä ei kuitenkaan pystynyt tekemään, sillä järjestelmä
herjasi tuplabookkausta. Marssimme uudelleen Finnarin tiskille.
Virkailija ihmetteli tilannetta, sillä hänen järjestelmässään
meistä ei ollut tietoakaan.
Onneksi tämä ihana
virkailija osasi lukea tilanteen ja hän teki poikkeuksen. Kerroimme
koko tarinan hänelle. Virkailija bookkasi meille lennot ilman
palvelumaksua.
Nukuimme yön
kentällä ja täytyy sanoa, että Heathrow on hyvä lentokenttä
tappaa aikaa. Kentältä löytyy paljon aktiviteetteja
turvatarkastuksen ulkopuoleltakin esimerkiksi piano ja
verenpainemittari. ;)
Stressi purkautui
naurun ja itkun sekaisiin fiiliksiin, kun soitin kotiin.
Lentokoneessa saamani mustikkamehu ei ole ikinä maistunut niin
hyvälle kuin silloin. Se oli voitonmalja. Me selvisimme.
![]() |
Pret A Mangeristä sai maailman parhaimmat eväät vikoilla hiluilla Heathrown lentokentällä. |
Mitä kannattaa
tehdä, jos tietää myöhästyvänsä lennolta?
Jos kokisin tuon
kaiken uudelleen, yrittäisin pysyä mahdollisimman rauhallisena.
Rauhallisena ei tee hätiköityjä päätöksiä ja pystyy
ajattelemaan järkevästi.
Jos tiedät
myöhästyväsi lennolta, yleensä 30 minuuttia ennen lähtöä
lentolipun voi vielä vaihtaa toiseen. Se maksaa, mutta tulee
halvemmaksi kuin kokonaan uusien lentojen varaaminen.
Uskon, että mekin
olisimme saaneet jotakin Norwegianilta tai matkavakuutuksesta
takaisin, mutta emme osanneet jälkikäteen reklamoida mistään
kenellekään.
Jos on mahdollista
jäädä kohteeseen vielä pariksi ekstrapäiväksi, lento ja hotelli
pari päivää myöhemmin saattaa tulla halvemmaksi kuin samana
päivänä lentäminen.
Lennolta
myöhästyminen vaatii kärsivällisyyttä, luovuutta ja paljon
huumoria. Ja ainakin meidän tapauksessa rahaa.
Jälkeenpäin koko
tilanne lähinnä naurattaa. Alkuperäinen lentomme Lontoosta
Helsinkiin maksoi 40 euroa. Myöhästymisemme tuli maksamaan meille
kymmenkertaisen summan.
Onko kukaan muu
joutunut vastaavaan tilanteeseen ja jäänyt jumiin ulkomaille?
Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti